Minä olen Fiona Mäkinen olen 22 vuotias.
Minun isäni ja äitini ovat kuolleet.
Äitini kuoli vanhuuteen mutta isäni murhattiin.
Tässä on nyt vähän esimakua lapsuuden elämästäni!
Kun olin vielä kakara niin asuin vanhenpieni kanssa ihan perus talossa.
Emme ollut rikkaita koska kumpikaan ei löytänyt töitä.
Onneksi sain edes oman huoneen.
Tässä on vanhempani Miia ja Jorma.
Minä vihasin isääni koska hän pahoin piteli minua.
Kerran hän lukitsi minut vessaan 5 tunniksi että saisi nukuttua,
äitinikään ei voinut tulla pelastamaan minua koska oli kavereittensa kanssa bailaamassa
Yleensä isäni rikkoi leluni ja silloinkun pyysin ettei hän rikkoisi
lelujani niin hän löi minua ja huusi:
- Meillä ei ole tuommoiteeseen rahaa ! (Jorma)
Äitini oli juuri ja juuri onneksi lähellä ja huomasi kun isäni löi minua.
- Sinä et lyö minun kulta pienoista etkä myöskään riko hänen lelujaan ymmärätkö (Miia)
- En se minä ollut Fiona rikkoi sen ja sen takia löin häntä (Jorma)
- Aina käytät tuota teko syytä nyt saa riittää nukut ensi yön sohvalla (Miia)
He eivät huomannut että minä olin ovella.
Minä juoksin äkkiä ulos ja aloin vakoilemaan ikunasta minulta tuli pari kyyneltä kun juoksin.
Silloin isäni teki viimeitteen teon hän löi äitiäni .
Minä aloin itkemään ja huutamaan koska minua alkoi pelottamaan.
Sitten syntyi vallaton riita.
- Nyt riittää se ei ollut mukavaa sinä lähdet nyt ulos sinä kamala Nakki (Miia)
- Ei kulta se oli vahinko et voi tehdä tätä ! !
- Minä en ole kultasi lähde pois
Minä taas juoksin meidän taka pihan kalliolle ja huusin:
Miksi jumala teit tämän Miksii. . . .
(anteeksi viivat mutta ne jäi vaikka olinkin pelmaamis valikossa)
Äitinikin masentui pahasti vaikka hän itse jätti isäni.
Minä jäin ihmettelemään että miksi äiti puhui tuolle säkille kun minulle kun olin
vielä vauvva.
Silloin isäni tuli kalliolle missä olin ja alkoi huutamaan minulle.
- Se oli sinun syysi pikku kakara sinun takia Miia jätti minut (Jorma)
- Ei se ollut minun vikani (Minä)
- Hiljaa ! ! ! Se oli sinun syysi ja sinä tiedät sen (Jorma)
Silloin minä tönäisin isääni ja huusi että sä oot ihan tyhmä.
Sitten isäni alkoi kaatumaan taaksepäin ja otti minun kädestä kiini ja raapas mua.
Silloin mä kiskasin käteni pois ja huusin koska se sattu niin paljon.
-Vou Vou aaak (Jorma)
Yht äkkiä isäni oli maassa makaamassa ja minä vain huusin ja valitin kättäni.
Minä ja äiti veimme isäni ruumis huoneelle ja sanoimme että hän tippuikatolta kun teki katto hommia.
Minua alkoi vaivaamaan asia pitkäksi aikaa.
( 5 VUOTTA MYÖHEMMIN )
Minä vihdoinkin täytin 16.
Olin jo unohtanut isäni täysin. Toisin sanottuna minun elämäni kukoisti taas.
Äitini oli kutsunut yllätykseksi kaikki ystäväni minun synttäreilleni ja minä sain hurjat määrät lahjoja.
Siitä päivästä lähtien kävimme joka sununtai isäni haudalla.
Pahinta siinä oli se että aloin muistamaan ajan jolloin isäni oli vielä elossa.
Mutta oneksi äiti vei minut aina sen jälkeen McDonaldsiin.
Pian täytin jo 18 ja äitini oli ostanut minulle mustan mekon.
Pidin mekkoa joka päivä.
Äitinkin oli jo ehtinyt vanhentua ja parin kuukauden hänen oli jo aika mennä
Siitä alkoi suru aikani uudestaan.
Muutin viikko myöhemmin omaan taloon että muistot ei jäisi piinaamaan minua.
Ja nyt lapsuuden tarinani loppui ja siitä on jo 4 vuotta kun muutin tähän taloon.
Olen elänyt onnelisesti ainakin tähän saakka.
Yleensä minä hoidan kasvimaatani koska se on kivaa.
Naamallani on kauhean kanan kakan haju.
Yleensä min myös kalastelen se on minusta kovin rentoa puhaa.
Silloin saan miettiä rauhassa menneitä ja vain onkia Lohia ja Kenkiä.
Mutta ilta tuli taas ja olin pistänyt mummuni vanhan mekon päälenin.
Kutsuin taksin ja päätin mennä yön pimeyteen.
Elikkä siis menin pelaamaan pokeria koska olen pienestä saakka halunnut olla
pokerin paras nais pelaaja.
No voitinhan minä sentään 1000 simoleonia.
Myöhemmin päätin mennä kysymään töitä pokeri paikan Baarista töitä.
Ja kyllä sainkin koska keksin pääsäni tarpeekisi hyvä selostuksen.
Johtaja toivotti minut tervetuloaksi.
Elämäni kukoisti ja elin onnelisesti loppuun saakka.
Vitsi Vitsi Se jatkuu ensi jaksossa.
Ensi jaksossa Fiona näkee yön ihmeen.
